En mössa, a cap, myssy

Svenska, English below, Suomea alla


Jag är mycket förtjust i den här flerfärgsvirkade lilla mössan, som finns på museet Myrbergsgården i Vörå. Den är virkad i rött och mörkgrönt yllegarn. Den är påbörjad mitt bak, i rundeln, virkad runt, och sedan har sidorna virkats.


Titta på det fina mönstret i rundeln: det är osymmetriskt. Möjligen kunde virkerskan inte räkna, eller så tyckte hon att det gjorde det samma om det var jämnt antal maskor. Men det är just den här lilla detaljen som gör mig så glad! Det ger mönstret dynamik och fångar ögat, för det utöver det exakta och förutsägbara som är så vanligt nu när nästan alla kläder görs av maskiner.

Sådana mössor användes av barn och kvinnor i Vörå under början av 1900-talet. En del gamla kvinnor bar den ännu på 60-talet under vintern. Barnens mössor var färggranna och fint virkade. Kvinnornas kunde också vara det, men helt enkla enfärgade virkade eller stickade små hättor förekom också. Den vuxna kvinnan täckte ofta sin mössa med en duk när hon gick ut, särskilt om hon gick utanför den egna gården. Mössan har blivit naggad i kanterna av mal, och sedan lagats med en enkel stoppsöm.

I'm very fond of this small tapestrycrocheted cap, that you can see at the museum Myrbergsgården in Vörå in Western Finland. It's crocheted in red and dark green woolyarn. The cap is cast on in the middle of the circle at the back, crocheted in rounds, and then the sides are crocheted. Look at the fine pattern in the circle: it's not symmetrical. I think the crocheter couldn't count, or then she thought it didn't matter. It's that small detail that makes me so happy! It makes the pattern interesting and dynamic, something beyond the very exact and predictable that is so common in our days when most clothes are made by machines.

These caps were made for children and women in Vörå at the beginning of the 20th century. The children's caps were richly colored and finely made, but also the women's caps could be colored. Women also used knitted or crocheted small caps in one color only. They wore a scarf over the cap when they went outdoors, especially if they went to the village. Some old women still used a cap under their scarf in the '60s. The cap has been eaten at by moths, and it has been mended with a simple sockdarning.

Olen hyvin ihastunut tähän pieneen kirjovirkattuun myssyyn, joka löytyy Myrbergsgårdenin museosta Vöyrillä. Se on virkattu punaisesta ja tummanvihreästä villalangasta. Myssy on aloitettu keskeltä takaa ympyrällä, ja sitten jatkettu sivuilla. Katso ympyrän kuviota: se on epäsäännöllinen. Luulen että virkkaaja ei ole osanut laskea, tai sitten hän ei ole katsonut laskemista tarpeelliseksi. Juuri tämä yksityskohta viehättää minua paljon! Se antaa kuviolle jännitettä ja tekee siitä mielenkiintoisen eri tavalla kuin meidän ajan koneella tehdyt, helposti ennustettavat kuviot tekevät.

Tällaisia myssyjä virkattiin lapsille ja naisille Vöyrillä 1900-luvun alussa. Lasten myssyt olivat värikkäitä ja huolellisesti tehtyjä. Myös naisten myssyt saattoivat olla värikkäitä, mutta myös yksivärisiä neulottuja ja virkattuja pieniä myssyjä käytettiin. Naiset peittivät myssyn huivilla ulkona, varsinkin jos he poistuivat omalta pihaltaan. Jotkut vanhat naiset käyttivät myssyä huivinsa alla talvella vielä 60-luvulla. Koit ovat maistelleet myssyä, ja sitä on parsittu samalla tavalla kuin sukkaa.

                     Myrbergsgårdens loft -  The loft at Myrbergsgården -Myrbergsgårdenin luhti